Näytetään tekstit, joissa on tunniste tytölle. Näytä kaikki tekstit

Keväthanki-villapaita tytölle ja sinnikkyyden testaamista









Kyllä käsityöt vetävät välillä kerrassaan nöyräksi! Tämän paidan myötä jouduin myöntämään, että mallitilkun neulominen ei olisi ajanhukkaa ja ohjetta ei voi ihan noin vaan soveltaa eri paksuiseen lankaan. Oman hölmöyteni ansiosta neuloin lähes koko paidan kahteen kertaan ja loppuhuipennuksena saksin hihatkin lyhyemmiksi, joten resorit on neulottu itse asiassa kolmesti. Sitkeyttä vai jääräpäisyyttä, tiedä häntä, mutta mutkien kautta paidasta tuli kuitenkin lopulta käyttäjälleen sopiva ja erittäin mieleinen ♥. 

Paidan ohjeena on "Keväthanki" Klompelompe neuleita kaikkiin vuodenaikoihin-kirjasta. Olen pari vuotta sitten neulonut vastaavan Keväthanki-paidan pojalleni eri mallisella hihan kuviolla. Nyt tuo paita on pojalle jo pieni, mutta käytössä Tinttaralla (myönnän yllättyneeni, että kyseinen väri kelpasi!) ja siitä inspiroituneena hän toivoi vaaleanpunaisena samanlaista. Ohjeen mukainen lanka olisi ollut Klompelompe Spottia ja puikkokokona 3,5 mm. Tuota ajatellen neitonen valitsi mieleisensä värisen langan Savonlinnan reissulla Taitoshopista, jossa Elli- merinolanka oli sopivasti tarjouksessa silloin. Mokani oli se, kun päätin yhdistää sekaan Dropsin Brushed alpaca silk- lankaa kuvitellen, ettei ohut pörrölanka muuta oleellisesti paksuutta... No, selvästikin muutti, sillä alunperin neulomani 8-vuotiaan koko olisi mahtunut melkein itselleni! Saattoi muutama kirosana päästä siinä vaiheessa ja paita oli lentää roskikseen, kun totesin virheeni ja langankin olevan loppumassa. Onneksi puoliso ymmärsi tuskani ja auttoi purkuhommissa, sillä kahden eri langan purkaminen oli melko työlästä etenkin noissa pompuloissa, huoh.

Purkamisen ja matemaattisen pähkäilyn jälkeen aloitin uudestaan pienemmällä koolla. Pääsin myös vaihtamaan hihoissa tekniikkaa niin, että neuloinkin pompulat pelkällä Ellillä, mikä säästi sopivasti toista lankaa. En vain huomioinut sitä, että paksummalla langalla ja puikolla leveyden lisäksi kasvaa myös korkeus, joten kaarrokkeen kavennukset tuottivat melkoista päänvaivaa.  Lopullinen versio on tehty 2-vuotiaan ohjeella, puikkokokona on 6mm ja kavennukset tehty ohjetta tiuhempaan. Ei aivan ihanteellinen ratkaisu, mutta yllättävän hyvä tähän säätämisen määrään verraten. 

Mitenkäs siulla, tuntuuko koskaan, että purat enemmän kuin neulot eteenpäin? Onnistuuko aina kerralla vai opetellaanko sielläkin nöyryyttä ja sinnikkyyttä? Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia neulomuksia, vai miten se menikään. Kivaa tulevaa viikkoa just Siulle ♥
 

Tylli-uimapuku ja Nuppunen 5
















 Jos olet vilkaissut tänään ulos, niin voinet yhtyä mielipiteeseeni siitä, että rantakelit eivät hetkeen ole täällä. Katse on silti sitkeästi kohti kevättä ja kesää, joten optimistisesti ompelin neitoselle uikkarit valmiiksi. Idealamppu syttyi saadessani käsiini uusimman Nuppunen-kirjan, joka painottaa tällä kertaa liikuntaan ja hyvinvointiin. Pienten tyttöjen Tylli-kaava oli niin söpö, että sellainen oli ommeltava meillekin! Ihanan pirteän pinkki kuosi on Nupun Sydäntalvi ja materiaalina on liukas urheilutrikoo, joka sopii erityisen hyvin uima-asuihin. Uikkariteema innosti myös Tinttaraa, joka sujuvasti stailasi itse itsensä kuvauksia varten ♥

Jos olet ehtinyt Nuppusen kaavoihin tutustua tai olet mallikuvia nähnyt, tiedätkin, että Tylli on oikeasti yksiosainen uimapuku. Sellaista minäkin olin ompelemassa, mutta sovitusvaiheessa Tinttara rakastui erillisiin ylä- ja alaosiin, joita en ollut vielä yhdistänyt helman kanssa. Totesimme yhdessä osien olevan aivan kelpoiset bikineiksi ja meidän miniteini oli aiiiivan haltijoissaan napapaidasta. Sen verran minäkin joustan, rannalle jos mihin voi mennä napa paljaana... Alkuperäisestä ohjeesta poiketen ylä-ja alaosat ovat siis erillään ja molempiin on lisätty "resorikaitale" vyötärölle. Hamosen alla olevia bikinihousuja jouduin vähän kaventelemaan  hoikalle lapselle. Kokoa arpovalle vinkkaankin, että ota leveys pienemmän koon mukaan, jos lapsi on kapoinen. Olimme molemmat, minä sekä Tinttara, hyvin tyytyväisiä lopputulokseen ja tuota yläosan kaavaa tulee varmasti hyödynnettyä jumppatoppiinkin. 

Mutta entäpä se uusin Nuppunen? Nuppu print companyn viides kirja keskittyy hyvinvointiin ja liikkumiseen tarjoten kaavoja teemaan sopien. Kirjasta löydät naisten treenivaatteita, takin, pari rentoa mekkoa sekä t-paidat ja uima-asut koko perheelle. Naisille kokoskaala on 34-52 ja lapsille 74- 140 cm. Materiaaliksi valikoituu tällä kertaa trikoo-, softshell- ja lycrakankaat. Nuppunen 5 on tyyliltään saman henkinen aiempien opusten kanssa. Kuvat ovat harmonisia ja kauniit luontomaisemat nostavat vaatteet kivasti keskiöön. Kirjan alkuosa on teemoiteltu vuodenaikojen mukaan ja malleja esitellään monipuolisesti. Loppuosasta löytyy tarkemmat kuvaukset vaatteista ja tietenkin yksityiskohtaiset ompeluohjeet. Kaava-arkit ovat ihanan selkeät ja bonuksena on vielä erilliset ohjeet ja vinkit yleisesti ompeluun. Seuraavaksi tästä kirjasta ompeluun pitää ottaa lycrasta ommeltava juoksuvyö, johon myös löytyy ohje. Kuvissa näet muita malleja, jotka jäivät minua kiinnostamaan. Kaiken kaikkiaan ihastuttava kirja muiden  Nuppusten joukkoon ♥

Joko Sinä olet suuntaamassa kesää kohti vai kannattaako kaivaa merinot kehiin uudestaan?

Kivaa viikkoa just Siulle ♥

Talviuni- softshelltakki tytölle

















Tässäpä sinulle takin ompelun lyhyt oppimäärä. 

Osta kangas ihastuksissasi ja unohda se vähintään vuodeksi. Kun lapsi kasvaa ulos entisestä takistaan, kaiva kangas esiin ja mittaile hädissäsi, että riittääkö se. Istu varmuuden vuoksi useampana iltana kaavalehtiä selaillen ja kahden vaihtoehtoisen mallin välillä arpoen. Päädyttyäsi niistä toiseen, piirrä se kaavoiksi. Vertaa kaavoja vanhaan takkiin ja totea niiden olevan ihan saman kokoisia (Ottobren 110 on hyvin sama kuin Jujunan 116). Hoputa lapsi iltapuuhistaan luoksesi ja ota mitat arvioidaksesi uudestaan takin koko. Muutakin mieltäsi yhtä äkkiä ja kaiva kolmas takkimalli esiin. Piirrä uusi kaava. 

Etsi tarvittavat tilpehöörit omista jemmoistasi ja iloitse, kun vetoketjukin löytyy sopivassa värissä ja mitassa. Mene kangaskauppaan ostamaan uusi vetoketju, kun lapsi ilmoittaa ainoastaan vaaleanpunaisen käyvän hänelle. Levittele kangas lattialle ja asettele kaavoja leikkuusuunnitelmaa pohtien. Leikkaa varovasti. Yritä päästä sen yli, ettet tajunnut kohdistaa kappaleita vetoketjun kohdalla.

 Käytä useita tunteja aikaa vetoketjutaskujen mallailuun ja ompelemiseen, koska aina heittää pari milliä. Tuuleta, kun lopulta onnistuu. Istu iltamyöhällä silmät ristissä ja aivot juntturassa miettimässä ompelujärjestystä, kunnes tajuat, että fiksumpaa olisi mennä nukkumaan. Ompele takkia sauma kerrallaan, sillä aina vauhtiin päästyäsi joku tarvitsee jotakin ja joudut keskeyttämään. Jatka sinnikkäästi. Ompele, pura, ompele siistimmin. Sovitusvaiheessa voihkaise huomatessasi, että olisihan se takki voinut olla seuraavassakin koossa. Lopulta ompele ompelumerkin viimeisinkin pisto. Silittele valmista takkia onnellisena ja pidä kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että lapsikin rakastuu siihen.

 . . . . . 

Vähempikin kuvamäärä olisi varmasti riittänyt tämän takin esittelyyn. Rajaaminen oli kuitenkin hirmuisen vaikeaa, sillä a) hyviä kuvia oli valtava määrä ja b) takista tuli mielestäni ihan tavattoman suloinen. Suurin tekijä on varmasti tuo Nuppu print companyn ihastuttava kuosi, mistä ommeltuna mikä vaan olisi kaunista. Toisekseen Tinttaraa on vaan niin ilo kuvata ♥ Vaikka ompelu ei sujunutkaan tanssin kepeydellä, palkitsee lopputulos kaiken vaivan.

Takin kaava on Ottobresta 4/2015. Valitsin kooksi 116, mutta lyhensin sitä noin 5 cm. Valmiin takin kanssa mietin, että olisihan sitä voinut tehdä kokoa suuremmankin, sillä kasvunvaraa ei juuri ole. No, ompelen uuden sitten, kun tämä ei mahdu enää. Tein malliin pieniä muokkauksia taskujen, hihansuiden ja alavarojen suhteen. Huolittelut tein vinokanttinauhalla, niin takki on sisäpuoleltakin esittelykelpoinen. Siihen huolittelutekniikkaan voit tutustua täällä. Koska yksityiskohdat viimeistelevät takin, ompelin rintaan sopivan sävyisen Ommelkuplan merkin ja helmaan lisäsin tietenkin oman, Datanorpan toteuttaman nahkapaperisen ompelumerkkini. 

Jos softshell- kankaan ompeleminen kiinnostaa, mutta arveluttaa vielä, voin kannustaa sinua kokeilemaan! Kangasta on helppo käsitellä, se kulkee hyvin paininjalan alla eivätkä reunat rispaannu. Kuosivalikoimakin alkaa olla reilu, sillä kuviollisia softshellejä löytyy jo monesta kangaskaupasta. Välikausitakkiin tai -haalariin oivallinen materiaali.

Sisulla ja lämpimillä syystamineilla kohti uutta tuulista viikkoa just Siulle ♥

Ps. Tuo Tinttaran panta on myös itse tehty, ohje löytyy Klompelompen ensimmäisestä neulekirjasta.

Hänen ylhäisyytensä- villapaita tytölle








Kyllä vain, villapaitaa pukkaa keskellä kuumimpia hellesäitä! Tosin suomalaisiin kesiin tottuneena mitä tahansa auringon ja räntäsateen välillä voi pitää normaalina, joten villapaidalle voi hyvinkin tulla käyttöä. Tässä oli niin osuva nimi neuleohjeella, että se oli pakko saada heti puikoille! "Hänen ylhäisyytensä"-paita hänen ylhäisyydelleen. Nimen lisäksi myös malli oli kaunis. Ohje löytyy kirjasta Islantilaisia lastenneuleita- kirjasta, josta enemmän seuraavassa postauksessa. Tinttarakin ilahtui mallikuvan nähdessään ja esitti väritoiveensa, joiden mukaan kävin lankakaupoilla paikallisessa Pyöröpuikossa. 

Roosa pohjaväri sekä harmaa tehoste ovat Sandness garnin Smartia, sävyt 4332 ja 1032. Keltainen tehosteväri oli jotain vähän ohuempaa lankaa, koska toivomaani keltaista sävyä ei oikean paksuisena löytynyt. Ohut lanka paksumpien seassa vaikuttaa hieman kirjoneuleen tasaisuuteen, mutta ei häiritse liikaa. Paita neulottiin helmasta ylöspäin, kuten islantilaiset neuleet ilmeisesti  yleensäkin ruukataan neuloa. Se on omaan makuuni paras tapa tehdä; tylsät  yksiväriset osat on helppo neuloa pyörönä vaikka telkkaria katsellessa tai automatkalla. Helman ja hihojen yhdistämisen jälkeen on enää kivoin osuus eli kaarroke ja sitten onkin jo valmista! 

Tein tämän paidan koossa 6-7 vuotta ja se Tinttaralle juuri sopivan reilu, että ei aivan heti jää pieneksi. Neule pääsee tositoimiin heinäkuussa, kun suuntaamme pohjoiseen lomailemaan ♥ Lomaa ennen on puskettava vielä pari viikkoa töitä, mutta onneksi aurinkovoimalla viimeiset viikot sujahtavat varmasti mukavasti. Joko Sinä olet päässyt loman viettoon?

Hellivän helteistä viikonloppua just Siulle ♥

 

Pehmis-verkkaripuku

Yhteistyö Ommelkuplan kanssa










Kun Tinttara kuuli, että pari kaveria aloittaa kesän ajaksi jalkapallon harrastamisen, innostui hän itsekin. En olisi arvannut, että tanssitytöstä kuoriutuu futari, mutta niin vain treeneissä on kirmannut iloinen ipana. Paitsi tänään! Vettä satoi pystyyn ja poikittain, lämpötila oli jäätävä ja lenkkarit kastuivat lammikoissa. Autoon päästyään neiti kiljui kurkku suorana, että miten kukaan aikuinen voi olla niin tyhmä, että vie lapsen ulos treenaamaan tässä säässä. Lasten suusta se totuus tulee... Onneksi siinä vaiheessa, kun päällä oli taas kuivat vaatteet ja höyryävä kaakaomuki nenän edessä, alkoi hymy taas irrota ja Tinttara suunnitteli jo seuraavan viikon treenejä uuden pallon kanssa.

Niillä kerroilla, kun sää on vähän inhimillisempi, Tinttara saa pukea treeneihin päälleen ompelemani verkkaripuvun. Sain kokeiltavakseni Ommelkuplan uuden Pehmis- verkkapukukaavan, johon kuuluvat takki sekä housut ja kokoskaala on  reilu 74 - 170 cm. Housuissa vaihtoehtona on kaksi lahkeen leveyttä ja takin voi tehdä hupulla tai resorikauluksella. Ompelin Tinttaralle puvun koossa 110, kapeilla lahkeilla ja takin hupun kera. Pituudet otin kuitenkin koossa 116, jotta ihana puku menisi pidempään. Kaava on minusta tosi hyvän mallinen, kivasti istuva sekä rento. Housut on superhelppo ommella, etenkin jos skippaa taskut, kuten itse tein. Takissa jouduin vaivaamaan päätäni enemmän, etenkin kun tahdoin piilottaa niskan saumat. Onneksi apua löytyi Ommelkuplan kuvallisista ompeluohjeista, joita seuraamalla sivutaskutkin sai upotettua näppärästi takin sivusaumoihin.

Ja tuo ihana kangas, eihän tuon söpömpää verkkaria olekaan! Ommelkuplalla oli ennakkomyynneissä verkkareita monessa kuosissa ja meidän neiti valitsi (yllättäen) nämä yksisarviset. Verkkari on sisäpuolelta pehmeäksi nukattu, hyvin joustava ja sopivan paksu.  Harmi kyllä tälle kesälle verkkareita ei ole tulossa heillä lisää, mutta pidetään peukut pystyssä syksyä ajatellen. Resorit ovat ribbiä. Kaavaa sekä kangasta voin lämpimästi suositella - kokonaisuus on toimiva ja nätti ♥ 

Mitäs teillä harrastetaan kesällä?
Lämpöä ja aurinkoa odottaen, iloisia päiviä just Siulle ♥