Keväthanki-villapaita tytölle ja sinnikkyyden testaamista









Kyllä käsityöt vetävät välillä kerrassaan nöyräksi! Tämän paidan myötä jouduin myöntämään, että mallitilkun neulominen ei olisi ajanhukkaa ja ohjetta ei voi ihan noin vaan soveltaa eri paksuiseen lankaan. Oman hölmöyteni ansiosta neuloin lähes koko paidan kahteen kertaan ja loppuhuipennuksena saksin hihatkin lyhyemmiksi, joten resorit on neulottu itse asiassa kolmesti. Sitkeyttä vai jääräpäisyyttä, tiedä häntä, mutta mutkien kautta paidasta tuli kuitenkin lopulta käyttäjälleen sopiva ja erittäin mieleinen ♥. 

Paidan ohjeena on "Keväthanki" Klompelompe neuleita kaikkiin vuodenaikoihin-kirjasta. Olen pari vuotta sitten neulonut vastaavan Keväthanki-paidan pojalleni eri mallisella hihan kuviolla. Nyt tuo paita on pojalle jo pieni, mutta käytössä Tinttaralla (myönnän yllättyneeni, että kyseinen väri kelpasi!) ja siitä inspiroituneena hän toivoi vaaleanpunaisena samanlaista. Ohjeen mukainen lanka olisi ollut Klompelompe Spottia ja puikkokokona 3,5 mm. Tuota ajatellen neitonen valitsi mieleisensä värisen langan Savonlinnan reissulla Taitoshopista, jossa Elli- merinolanka oli sopivasti tarjouksessa silloin. Mokani oli se, kun päätin yhdistää sekaan Dropsin Brushed alpaca silk- lankaa kuvitellen, ettei ohut pörrölanka muuta oleellisesti paksuutta... No, selvästikin muutti, sillä alunperin neulomani 8-vuotiaan koko olisi mahtunut melkein itselleni! Saattoi muutama kirosana päästä siinä vaiheessa ja paita oli lentää roskikseen, kun totesin virheeni ja langankin olevan loppumassa. Onneksi puoliso ymmärsi tuskani ja auttoi purkuhommissa, sillä kahden eri langan purkaminen oli melko työlästä etenkin noissa pompuloissa, huoh.

Purkamisen ja matemaattisen pähkäilyn jälkeen aloitin uudestaan pienemmällä koolla. Pääsin myös vaihtamaan hihoissa tekniikkaa niin, että neuloinkin pompulat pelkällä Ellillä, mikä säästi sopivasti toista lankaa. En vain huomioinut sitä, että paksummalla langalla ja puikolla leveyden lisäksi kasvaa myös korkeus, joten kaarrokkeen kavennukset tuottivat melkoista päänvaivaa.  Lopullinen versio on tehty 2-vuotiaan ohjeella, puikkokokona on 6mm ja kavennukset tehty ohjetta tiuhempaan. Ei aivan ihanteellinen ratkaisu, mutta yllättävän hyvä tähän säätämisen määrään verraten. 

Mitenkäs siulla, tuntuuko koskaan, että purat enemmän kuin neulot eteenpäin? Onnistuuko aina kerralla vai opetellaanko sielläkin nöyryyttä ja sinnikkyyttä? Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia neulomuksia, vai miten se menikään. Kivaa tulevaa viikkoa just Siulle ♥
 

3 kommenttia

  1. Oi kyllä!!! Vasta opettelin tiimalasikantapäätä kirjallisella ohjeella, eihän siitä tullut mitään ja olin varma ettei tätä oo tarkoitettu minuu varten!!!! Sitten googlettelin ohjeita netistä ja yritin.....purin, murisin, neuloin ja kokeilin vain purkaakseni uudestaan ja kirosin tiimalasikantapään pahimpaan mahdolliseen paikkaan!!! Otin Youtuben ohjevideot ja edellisistä kömmähdyksistä viisastuneena katsoin videon ensin tarkkaan läpi ja pidin huolen että ymmärsin ohjeet oikein ja sitten aloin kokeilla ja hitto vie onnistuin!!!! Ja nyt se vaikuttaa niin helpolta 😅😊 Sitkeyttä siis riittää täälläkin.....kai 🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa sinnikkyyttä! Niin se välillä vaatii useamman yrityksen, mutta kyllä palkitsee sitten onnistua ❤️

      Poista
  2. Todellakin olen neulonut ja purkanut😉. Niinkin yksinkertainen kuin strömsö - neule valmistumassa uudella yrityksellä🙈

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!