Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lappeenranta. Näytä kaikki tekstit

Pioni- softshelltakki tytölle

















Huhtikuu, yksi ehdoton lempikuukauteni! Kevät on oikeasti totta, lumi sulaa kinos kerrallaan, aurinko lämmittää luoden petollista mielikuvaa siitä, että talvitamineet voi kerralla hylätä. Huhtikuussa tietää talven jääneen taakse ja samalla koko ihana kevät- ja kesäaika on täysin edessä. Vielä ei iske paniikinomainen "nyt on pakko nauttia, kun kerrankin on lämmintä"-fiilis, vaan saa rauhassa olla ikään kuin vuodenaikojen välitilassa. Olo on toiveekkaampi, virtaa enemmän ja sisäinen valo loistaa kirkkaampana. Parasta kaikessa ovat kuitenkin huhtikuun illat. Auringon jo laskiessa, kun vielä on silti valoisaa, voi tuntea kevään tuoksun ja tunnelman, joka tuo mieleen muistoja teinivuosilta. Tunteen vapaudesta, odotuksista ja siitä, kuinka mahdollisuudet ovat rajattomat. Nuo iltahetket koirien kanssa kävelyn muodossa ovat ihanaa omaa aikaa, ylimääräisiä tunteja piteneviin iltoihin. 

Huhtikuu on lisännyt myös intoani ommella. Olin päättänyt, että saan Tinttaralle kevättakin valmiiksi ennen pääsiäistä ja niin sainkin, kiitos tämän vuoden venyneen pääsiäisen ajankohdan.  Pioni-softshellin tilasin Nappinjalta, nyöritilpehöörit Aliexpressistä, yksisarvisompelumerkki Ommelkuplasta. Tuo vaalea minttu ei ollut  ihan lempivärini, mutta hätäpäissäni tilatessa muut olivat jo loppuneet. Takin kaavaksi otin pitkän harkinnan jälkeen Ottobre 4/15 Warm inside-softshelltakin ja kokona 110. Kaava on mukavan kapea malliltaan, irrotettava huppu on yksinkertainen valmistaa ja taskuja oli helppo soveltaa. Suositus tälle kaavalle!



Takista tuli hieman ylimitoitettu nippa nappa 90 senttiselle tyttöselle. Uskon kuitenkin kasvunvaraan näissä työläämmissä ompeluissa, joten ihan hyvä, että tämä menee varmasti ensi vuonnakin. Takista tuli myös kaunis, siisti ja toimiva. Ainut pulma on se, että jouduin ostamaan toisen takin pihakäyttöön, sillä eihän tätä kaunokaista raaski liata mutavellissä pyörimiseen. Takin kanssa pidettäväksi tarvittiin myös pipo, joten samalla vaivalla tein kaksi. Ribbipiposta tuli oikeasti tosi kiva, se ei pääse oikeuksiinsa tasokuvassa.



Pakko vielä mainita somemaailman luomasta harhasta, minkä koin. Pionikuosi on ihan valtava hype ja pionisoftshell on selvästi yksi tämän kauden suosituimpia kankaita. Tämän seurauksena pionitakkeja on näkynyt somessa ja netissä ihan hurja määrä, joten tämä minun tekemäni ei sinällään uutiskynnystä ylitä. Ajatus uniikkiudesta katosi takkikuvien kiitäessä uutisvirrassa, mutta eipä arjessa ole vastaavaa vielä vastaan tullut. Onneksi some ei ole ainoa todellisuus ;)

Ihanaa ja suklaista pääsiäisen aikaa ♥


Värikkäät uikkarit lapsille











Yhteistyössä Ompelusoppi

Voi vitsit, kun olen ylpeä itsestäni! Tein itselleni ihkauuden aluevaltauksen ompelemalla lapsille uimapuvun ja -housut. Tämä setti kuului samaan sarjaan kuin vaikkapa takit ja lompakko aiemmin: asioita, joita on vaan ihmetellyt, että kuinka joku osaa, tajuamatta, että samalla tavalla ne ommellaan kuin kaikki muukin. Tai itse asiassa nämä olivat yllättävän simppelit tehdä, valmista tuli nopeasti.

En muista lycraa ommelleeni koskaan aiemmin ja ilahduin kuinka miellyttävä materiaali se oli liukkaudestaan huolimatta. Lycra tuntuu olevan itse asiassa tämän kevään ja kesän hittituote, kun tosi monella kotimaisella kangasmyyjällä on lycraa myynnissä ihanissa kuoseissa samalla, kun uikkari ja bikinikaavoja pukkaa monelta taholta. Lycra on siis se yleensä uima- ja urheiluasuista tuttu liukas, kiiltävähkö ja erityisen joustava materiaali, joka on 100% tekokuitu. Pikaisella silmäyksellä lycrat näyttävät koostuvan elastaanista ja polyesterista. 

Vaikka kiire painaa päälle ennen lomaa, en pystynyt sanomaan ei, kun ihkauusi yritys, Ompelusoppi tarjosi minulle kankaitaan testattavaksi. Uimapuku kuulosti juuri sellaiselta haasteeta, mikä houkutti kokeilemaan. Sain tytön uimapukua varten supersuloista Jäätelöpuikot UV-uimapukukangasta, jossa on suojakerroin 50+. Pojan pöksyihin valitsin harjattua uimasortsikangasta lainelautakuosilla. Tämä kangas oli kokonaan polyesteria, joustamatonta,ohutta ja helppoa ommella. Ompelusopissa erityisen kiinnostavaa on yrittäjä Susannan osaaminen tekstiilien kemikaaliturvallisuuden suhteen. Kankaat ovat siis vastuullisesti tuotettuja, kestäviä ja laadukkaita. Lapsetkin ihastuivat näihin kankaisiin ♥

Jätskiuikkarin kaava löytyi Ottobresta 3/16, koko on 98 pituudeltaan ja 92 leveydeltään. Pienempi koko olisi riittänyt myös pituudestaan, sillä neiti on tosi lyhytselkäinen ja siksi jää vähän ylimääräistä ruttua kankaaseen. Mahtuupahan ensi vuonnakin... Sortsien kaava puolestaan on Ottobresta 3/15, jotkut puuvillasortsit, mutta toimi oikein hyvin uimahousuissakin. Otin koon 110, koska poika on hoikkanen, mutta olisi näköjään saanut olla kokoa isommat käyttöajan pidentämiseksi. Näissä oli muuten kiva vyötärön huolittelu, ei jäänyt saumanvarat näkyviin! Kaitaleen toinen reuna ommeltiin ensin nurjalle ja sitten se käännettiin vasta oikealle puolelle ja tehtiin kapea käänne reunaan, joka tikattiin sitte kiinni. Tuli tosi siisti. 

Lisää lycraompelua on tulossa lähiaikoina vielä yhden kivan yhteistyön merkeissä, mutta välissä on tehtävä vähän kesävaatetta :) Oletko sinä uima- tai urheiluasuja ommellut? Vinkkaahan parhaat kaavasi!

Syysjuhlat Ninjan ja Prinsessan tapaan

Taival

Festarimekko


* Yhteistyössä Nosh Organics

(Onniblogien) Joulukalenterin 20. luukku: Majurskan talo

Kuten otsikkokin kertoo, on tämän päivän luukku myös Onniblogien joulukalenterin luukkuni. Eilen vierailtiin Johannan luona Kätilön käsistä-blogissa ja huomenna vuoron saa MäSäMutsi. Mutta nyt, tervetuloa minun kanssani Lappeenrantaan! Halusin tämän päivän kirjoituksessa synttäreitteni kunniaksi (31 vuotta eteläkarjalaisena :D ) esitellä teille yhden tämän kaupungin viehättävimmistä paikoista. Lappeenrannassa käydessä yksi pakollinen kohde (joita ei kyllä montaa muuta olekaan...) on sataman kupeessa oleva Linnoitus, jolla on meille oma historiallinen merkityksensä. Muun muassa museomme, kesäteatterimme, radiotalomme ja pari mainiota ravintolaa sijaitsevat siellä. 

Linnoituksesta löytyy myös Majurskan talo, mikä on tässä tarinassa pääroolissa. Valitsin sen kohteeksi paikkana, joka henkii vanhaa aikaa ja etenkin joulun aikaan on aivan omassa luokassaan tunnelman suhteen. Ja liittyvätpä kädentaidotkin siihen vahvasti! Majurskan talo on paikka, mihin ehdottomasti kuljetan vieraani, joko herkuttelemaan tai kukkaroa keventämään. Yksi paikallisista lempipaikoistani ♥

Majurskan talossa sijaitsevat kahvila Majurska, Tyyki-puoti, Matroona-puoti ja  Galleria Kääntöpoiju. Keltainen talo on rakennettu 1800-luvun puolessa välissä aikoinaan venäläisille upseereille perheineen asuinkäyttöön. Sen jälkeen se on toiminut ainakin keuhkoparantolana sekä sateenvarjotehtaana, kunnes vuonna 1986 Kahvila Majurska avasi ovensa. Perustaja oli itse majurin rouva, joten siitä nimi koko rakennukselle. Vanhat rakenteet, kakluunit, esineet ja huonekalut kertovat talon historiasta omaa tarinaansa ja tekevät siitä niin erityisen.


Kahvila Majurska on tunnettu ulkomaita myöten ja monen turistinkin vakiovierailukohde täällä. Sen ainutlaatuinen tunnelma, vanhanaikainen ja originaali sisustus sekä suussa sulavat leivonnaiset lienevät pysyvän suosion salaisuus. Viime keväästä asti kahvilan on omistanut Arja Ylä-Outinen, joka pikkuhiljaa on tehnyt siitä omannäköistään, alkuperäistä ja perinteitä kunnioittaen. Arjan omat juuret käsityöalan ammattilaisena ovat talon toisessa päässä, puotien puolella. Siirtyminen neuleiden maailmasta kahvilan omistajaksi kävi nykyiseltä leipuri-kondiittorilta kuitenkin helposti, sillä ruokabisnes kulkee suvussa. Arja kertookin hymyillen sukunsa ruokkineen lappeenrantalaisia jo lähes kuuden vuosikymmenen ajan niin kauppiaina kuin pitopalvelun kautta. Juhla- ja pitopalvelua on tarjolla Majurskassakin, ja kabinetissa on vuosien varrella pidetty niin syntymäpäiviä ja ristiäisiä kuin häitä ja hautajaisiakin.




Ikkunassa näkyvä luukku on muisto keuhkoparantola-ajoilta. Potilaat olivat eristettyinä, mutta saivat nähdä läheisiään ikkunan läpi. Ainoastaan pieni ikkunaluukku avattiin, jotta puhuminen onnistui. 

Talon toinen puolisko on varattu käsityöpuodeille, joissa vierailen välillä ihan vain ihastelemassa kaikkia hienoja taidonnäytteitä ja hakemassa inspiraatiota itsellekin. Monipuolisen Matroona-puodin omistaa Pirjo Holttinen, jonka ominta alaa ovat graafiset työt ja sulatuslasityöt. Matroona myy lisäksi taitavien käsi- ja ja taideteollisuuden pienyrittäjien tuotteita laidasta laitaan; valikoimiin kuuluu niin koruja, tekstiilejä, kynttilöitä, herkkuja, julisteita, kortteja kuin sisustustavaroita ja koriste-esineitä. Tarkempia tietoja kuvissa näkyvistä tuotteista voi halutessaan kysyä sähköpostilla Pirjolta.









Linnoitus-juliste on Pirjon omaa käsialaa ja hauska tuliainen Lappeenrannasta.




Tyyki-puoti hurmaa heti sisään astuessa värikkyydellään! Myynnissä on muun muassa Riimingin, Joutomaan, Virkkukoukkusen ja Iderin tuotteita sekä paljon muuta. Tarjolla on muun muassa koruja, paperituotteita, vaatteita, laukkuja ja pussukoita, leluja, koristeita, kynttilöitä, pesutuotteita.... Vaikka mitä! Itselleni mukaan lähti marenkimansikkasaippuaa ja kalenteri ensi vuodelle :) Tyykillä on myös verkkokauppa, jossa kannattaa pistäytyä, jos ei paikan päälle pääse.







Sukat ovat paikallisen Marja Koskisen käsialaa.




Majurskan talon toisesta päädystä löytyy vielä Galleria Kääntöpoiju, mikä on erikoistunut erilaisiin pellavatuotteisiin. Heidänkin nettisivujaan kannattaa kurkata.

Löytyykö Sinun kotikaupungistasi jokin vastaava paikka, 
missä kädentaidot ja käsillä tekeminen ovat arvossaan?
 Haastan teidät muutkin esittelemään omaa suosikkianne omalla alueellanne! 
Käythän vinkkaamassa kommenttikenttään, jos ja kun haasteeseen tartut, 
niin huomaan varmasti tulla kurkistamaan :)

Jouluun enää 4 yötä!