Yhteistyössä: Nosh Organics Lopussa arvonta ;)

*Sisäänpääsy blogipassilla postausta vastaan.

Niinhän se viikonloppu taas vierähti, hauskoissa merkeissä. Lapsimessut kokosi hirmuisen määrän aikuisia ja lapsia Helsingin Messukeskukseen kolmen päivän aikana, ja itse pääsin mukaan lauantaina*.  Ennakko-odotuksia minulla oli viime vuoden messupäivän perusteella, ja pääasiassa ne kyllä täyttyivät. Kun tarjolla on leikkiä, laulua, kauniita vaatteita, inspiroivaa tyyliä, hauskoja tavaroita ja iloisia ihmisiä, syntyy niistä kevään kivoin viikonloppu!

Tänä vuonna lähdimme matkaan kolmistaan mieheni ja pojan kanssa, sillä joka paikkaan sinkoileva ja kaikkea tahtova kaksivuotias ei vaikuttanut varteenotettavalta messuseuralta. Neljävuotiaan kanssa oli jo oikeastaan ihan mukavaa - hän malttoi kulkea mukana, jaksoi kävellä ja pääsi innokkaana kokeilemaan ja osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin. Messuilla meteli ja ärsyketulva on kuitenkin sen verran kova, että muutaman tunnin jälkeen alkoi lapsella vähän vauhti hyytyä. Siinä vaiheessa sai poika jäädä iskän hoteisiin ja minä perehtyä itsekseni messutarjontaan.

Olimme perillä jo ennen puolta kymppiä, joten alkuun saimme kierrellä hyvin rauhassa ennen kuin väkeä alkoi valua paikalle enemmän. Lapsimessujen parhaimmistoa oli minun makuuni -ylläri -ne putiikit, missä myytiin kankaita vaatteiden lisäksi. Metsolan ja Verson puodin pisteille pyyhälsin heti sisälle päästyäni ja onnistuinkin saamaan juuri toivomani saaliin. Kotimaisten vaatemerkkien, kuten Papun, Vimman, Roon, Blaan  ja Mainion kojuilla vietin tovin, mutta hyvistä alennuksista huolimatta en päätynyt ostoksille. (Eikun hups, ostinhan minä Vimmalta mustat lettilegsut!Lettikuosi oli kyllä niin hyvin edustettuna messuilla, että hihittelin tyytyväisenä mielessäni, etten ollut itse siihen tällä kertaa pukeutunut.) Vaikka muuten en ruuhkasta ja ihmispaljoudesta ahdistu, olisin vaatteiden hypistelyyn tarvinnut jotenkin enemmän tilaa ja rauhaa. Ja iskihän se peruspulma taas; mitä sitä ostamaan valmista, kun voi ommella. Vähän jäi silti kaihertamaan, miksi en sittenkään tarttunut tilaisuuteen...

Koska se ipana oli mukana, piti meidän tietenkin kiertää kaikki leluosastot ja leikkipaikat. Niitä oli mukavasti tarjolla ja vaihtoehtoja riitti hiekkaleikeistä temppurataan ja legoilla rakentelusta askarteluun. Liikennekaupunki olisi ollut ihan hitti, mutta pojan ikä ei riittänyt sinne. Lapsimessuilla oli kyllä ihan hurjan hyvin panostettu lapsiasiakkaisiin myös mm. esteettömyyden, eväspisteiden, ravintolapalveluiden ja vaippavarikon avulla. Vaikka porukkaa oli tupa täynnä, mahtui käytävillä kulkemaan hyvin ja suunnistamaan paikasta toiseen. Kiinnostavia luentojakin olisi ollut tarjolla, mutta oma lapsi mukana ei tilaisuutta sellaiseen istuskeluun löytynyt.

Lapsimessujen lisäksi saman katon alta löytyivät Kädentaito- ja Eläinystäväni-messut sekä OutletExpo ja ModelExpo. Eläinystävät jätin kokonaan väliin, pienoismalleja kävin vilkaisemassa noutaessani perheen miesväkeä autoradan liepeiltä ja outletostoksia tein pikaisesti, kun löysin meidän  kotiin jääneelle Hello Kitty-fanille tuliaisia (hammastahnassa on erikseen maininta, ettei sisällä sokeria. No ihan kiva! Mitä ihmettä, onko joissain hammastahnoissa sokeria?! Todnäk tuubi jää kyllä käyttämättä). Kässämessuja olin odottanut näistä eniten, mutta se oli kyllä surkea pettymys. Myyjiä oli vain jokunen, vaikka kohderyhmään kuuluvia asiakkaita olisi varmasti riittänyt. Kässäpuolen pelastivat Nuppu Print Company sekä Käpynen, joilta molemmilta poistuin kassi kourassa.

Kaiken kaikkiaan reissu oli varsin onnistunut. Ihannetilanne Lapsimessuilla olisi se, että kiertämään pääsisi kerran lasten kanssa ja toisena päivänä sitten yksin. Ehkä ensi vuonna voisin pyrkiä siihen!

Olitko sinä messuilla ja mitä tarttui matkaasi?

♥ Asioita, joista tykkään ♥

Aurinkoiset päivät

Puhtaat lakanat

Alias-peli

Kylmät nakit

Kirpeät karkit

Yksisarviset ja ponit

Innostuminen uusista asioista

Sateenkaaren värit

Hömppäkirjat

Itsensä tunteminen tarpeelliseksi

Hupsuttelu lasten kanssa

Sitruunat

Hyvät tarinat

Mustavalkoiset valokuvat

Pitkään nukkuminen 

Inspiraatio ja itsensä toteuttaminen

Rakkaus

Ihmisiin tutustuminen

Trampoliinilla hyppiminen

Uteliaisuus

Juhlien suunnittelu

Satujen lukeminen lapsille

Tanssiminen

Ruudulliset ikkunat

Kampaajalla käynti

Oikeasti hauskat meemit

Valoisat illat

Vaahtokarkkien paahtaminen

Elokuvaillat

Retket

Tavaroiden järjestely 

Mistä sinä tykkäät?

Listalta löytyvät yksisarviset ja sateenkaarenvärit täsmäävät ylimmässä kuvassa näkyvään tunikaan, jonka ompelin Tinttaralle. Ei mitään kummempaa kuin supersöpö Shalmiakin kuosi ja vanhasta kunnon On the road-paidasta muokattu kaava. 

Listan viimeistä kohtaa puolestaan pääsin toteuttamaan yhteistyössä Orthexin* kanssa. Ompelupisteeni on pikkuinen kulmaus olohuoneessamme, joten yleisen siisteyden kannalta olisi ihan kiva, jos kimpsuni ja kampsuni olisivat järjestyksessä ja paikoillaan. Nämä uudet laatikot tuovat apua tähän pulmaan!

Ensiksi halusin saada ompelulankani ojennukseen ja siihen tarkoitukseen sopi hyvin sisälokerikolla varustettu SmartStore-laatikko. Alempaan langat väreittäin lajiteltuina, päällimmäiseen sakset ja muut akuutisti tarvittavat ompeluvälineet . Toiseen sisälokerolliseen laatikkoon kasasin nyt askartelutarvikkeitani, mutta luulenpa järjestäväni siihen jatkossa vetoketjut, nauhat, napit ja muut tilpehöörit. Nyt käsi ylös, onhan siellä edes joku muukin, joka tunnustaa hamstraavansa ompelutarvikkeita yli omien tarpeiden?!

Muun muassa saumurilangat, tukinkankaat ja resorikantit kokosin bambukannellisiin koreihin, jotka mahtuvat juuri sopivasti Ikean hyllyyn. Itse asiassa pari koria lisää olisi vielä tarpeen, niin saisin nuo kaiken nielevät kankaiset laatikot kokonaan pois. Nämä muoviset korit eivät kerää pölyä samalla tavalla ja ovat makuuni sopivat.

Millaisia säilytysratkaisuja sinä suosit?

Saanen lopuksi esitellä to do-korini. Tähän roudaan kangaskaapista kankaita sitä varten, että aion ommella niistä "seuraavaksi". Jostain syystä tämä kasa ei hupene vaan millään, sillä aina joku muu  kuin aikomani juttu kiilaa ohi. Samalla vaivalla voisin siis hakea kankaat kaapista oikeasti sitä mukaa, kun olen jotain tekemässä, mutta toisaalta poikii tuo välillä inspiraatiotakin :) Mitähän sitä seuraavaksi tekisi...

Viime viikon lopulla minua odotti ihastuttava yllätys, kun arvostelukappaleena saamani* PaaPiin kaavakirja lapsille löytyi postilaatikostamme. Jo ensisilmäys ihastutti, kirjahan on ihan karkki! Minusta parhaita kässäkirjoja ovat sellaiset, joita on mukava ihan vaan selailla ja fiilistellä, mutta millä on varmasti myös käyttöä moneen kertaan, ja tämä täyttää molemmat vaatimukset.  Jos PaaPii designin söpöt kuosit, iloiset värit ja kauniit kuvat ovat sinunkin mieleesi, tykkäät sinäkin tästä varmasti!

Kyseessä on siis PaaPiin Anniina Isokankaan sekä Paula Isopahkalan tekemä kokoelma joustaville kankaille tarkoitettuja kaavoja. Kokoskaala kattaa kaavat taaperosta koululaiseen (86- 140 cm), ja lisäksi kirjasta löytyy kaavat kahteen aikuisen mekkoon sekä vauvan kietaisubodyyn. 

Kirja on tarkoitettu kotiompelijoille ja sopii mielestäni hyvin ihan aloittelijallekin. Löytyy niin paitaa, housua ja mekkoa, ja on mukana myös pari vähän vaativampaakin vaatetta. Ainut mikä puuttuu on huppari, sitä jäin kaipaamaan! Kaavat ja kaava-arkit ovat selkeitä ja yksinkertaisia (kunhan huomioi, että samaa peruskaava varioidaan useammassa mallissa), ja ohjeet aika rautalangasta väännettyjä. Vasta-alkajaa ilahduttanee perusompeluohjeet kirjan alussa, joiden kertaaminen ei ole pahitteeksi näin itse oppineelle harrastajallekaan.

Minulle kirja antaa nimenomaan hyvänmalliset peruskaavat, joita olen etenkin paidan osalta kaivannut. Myös kiilahame/-mekko sekä pitkien housujen hauskat taskumallit viehättävät! Vaatteet ovat melko simppeleitä ja moneen olisi hauska lisätä taskuja, huppua, frillaa tai erilaisia leikkauksia lisää ilmettä tuomaan. Omalla kokemuksellani (öh... olipa vakuuttavasti sanottu) osaan niitä sinne jo itsekin lisätä, mutta vähemmän ommellut hyötyisi ehkä enemmistä muokkausvaihtoehdoista. Siinäpä ideaa seuraavaa kirjaa varten, toivottavasti on tulossa :)

Ensimmäiseksi kokeilin Tinttaralle Myyry-paitaa ja Ulpu-hametta koossa 86. Myyry on unisex-malli ja seuraavalla kerralla valitsen leveyden pienemmän koon mukaan. Neiti on aika pikkuruinen ja nyt hartia jäi paidassa hieman leveäksi ja hihat pitkiksi. Hame taas on juuri sopiva ja asettuu päälle kivasti. Paidan kangas parin kesän takaista PaaPiin Jussi-kuosia ja hameessa pilkahtelee Siiri keinuu-kuosi.

Seuraavana ehdin testailla Vilja-tunikaa, joka pääsee heittämällä suosikkikaavojeni joukkoon! Tästä valitsin koon 92, joka on neitoselle varsin hyvä jo nyt. Viljan jippona koko helman levyinen tasku, jonka tekotapa on suorastaan nerokas! Ei enää taitteiden silittelyä ja kohdalleen mallailua, tällä pääsee helpommalla. Etukappale vie kaavan mukaan leikattuna melko paljon kankaan korkeutta ja omista puolen metrin pätkistä ei tahtonut millään riittää. Ratkaisin ongelman leikkaamalla kaavan poikki, jolloin taskun pohjaan tulee sauma. Toimii mainiosti ja matalampikin kangas riittää! Tunikan kangas on PaaPiin Varpua, jota oli pakko napata mukaan Tampereen kässämessuilta syksyllä.

Nyt on aika avata tämän vuoden joulukalenterin viimeinen luukku. Aika asettua aloilleen, aika rauhoittua, aika hengittää syvään ja ottaa vastaan joulun taika. Viimeistään nyt on aika sytyttää kynttilät, haukata piparkakkua, laulaa muutamat joululaulut, lumoutua kuusen kauneudesta ja jännittää, tuleekohan pukki tänä vuonna. Aika fiilistellä ja rentoutua, aika nauttia vuoden parhaasta juhlapyhästä.

Kiitos jokaiselle mukana olleelle ja etenkin sinulle, joka olet muistanut minua kommentillasi. Toivottavasti joulukalenterini on ollut sinulle yhtä antoisa, kuin  sen tekeminen on ollut itselleni ♥ Loppuhuipennuksena ja kiitoksena teille rakkaat lukijat, saan järjestää tänäkin jouluna ihan huikean arvonnan yhteistyössä Verson puodin kanssa. 

Palkinto on upea: voittaja saa kolme (3) vapaavalintaista metriä Verson kankaita sekä yhden (1) metrin yllärikangasta. Yhteensä siis NELJÄ metriä Verson upeita kankaita! 

Olisikohan sinun kaapissasi tilaa näille ;) ?

Nyt alkoi jouluviikko! Monta asiaa on vielä kesken, joten peukaloita ei tarvitse pyöritellä vieläkään...

Rakastan suunnittelua ja listojen tekemistä. To do-listoja, ostoslistoja, pakkaamislistoja, idealistoja, organisointilistoja, ohjelistoja... Ne kesyttävät liian villinä laukkaavat ajatukset ja varmistavat kaiken pakollisen tulevan hoidetuksi, helpottavat muistin ylikuormittumista, jäsentävät ja selkiyttävät mielen sekamelskaa. Sen takia ihmettelen, miksi näin hieno keksintö kuin "Bucket list" on jäänyt minulta tekemättä! Kyseessä on siis listaus suunnitelmista ja haaveista, esimerkiksi asioista mitä haluat elämäsi aikana tehdä tai mitä toivot lomaltasi.

Korjataanpa tilanne heti! Tässä minun bucket list juuri alkaneelle joululomalle.

Tahdon, yritän ja aion...

Mitä sinun bucket list pitäisi sisällään?

Koska neulominen on mitä parhainta reissupuuhaa ja suunnitelmissa myös joululomalle, ompelin itselleni projektipussukan. Tarpeeksi suuren useampaa lankakerää varten, kun nuo kirjoneuleet ovat suosikikseni päätyneet. Pussukassa on helppo kuljettaa keskeneräinen työ ilman silmukoiden karkaamista ja langan nuhraantumista kassin pohjalla. Samalla vaivalla tein pari pussukkaa myös lahjaksi, toisen kässäharrastajaystävälleni samaan tarkoitukseen kuin itselleni ja toiselle ystävälle pienemmän meikkipussiksi. Ja hups, nyt ne saattoivat kyllä paljastua...

Pussit ovat muuten ohkaista puuvillakangasta, mutta tukemiseen käytin Vlieselinen Style-vil "volyymivälimateriaalia" (mikä sana!?), jota sain Tyyne-Esteriltä* kokeiltavaksi. Ensi tuntuma materiaaliin oli vähän hämmentävä, mutta käytössä se osoittautui ihan loistavaksi! Tuo jännä vaahtomuovimainen matsku tekee pussista tosi tukevan ja napakan, mutta on pehmeää ommella ja taipuisaa saumoissa. Vielä paremmaksi sen tekisi, jos kiinnitys onnistuisi silittämällä, mutta reunoista tikkaamallakin toimi mainiosti. Voin suositella :) Pussukoiden tai kassien tukemisen lisäksi materiaali sopii mm. kohoefektien tekemiseen, ja sellaista varten jemmasinkin vielä pienen palan odottamaan.