Hupparit pojalle

 





Huomaa huikea taskun kohdistus :D





Hassu hämmennys valtasi minut eräänä aamuna töihin mennessäni. Yhdellä päiväkodin lapsella oli päällään kovin tutun näköinen collegetakki ja toisella silmäyksellä hoksasin sen tekemäkseni kettutakiksi. Ompelin collarin vuonna 2016 ja kangas oli edelleen kuin uusi ja kettukin siistissä kunnossa, kiitos Noshin huikean laadun (en taatusti ole ainut, joka niitä kankaita kaipaa!). Oli ihana nähdä, että omalle lapselle tekemäni ja jo muutama vuosi sitten kirpparilla myyty vaate oli edelleen hienossa kunnossa ja käytössä uudella tyytyväisellä käyttäjällä. 

Olen myynyt lähes kaikki lapsilleni tehdyt ja pieneksi jääneet vaatteet itsepalvelukirpparilla jo usean vuoden ajan. Aina ilahduttaa yhtä paljon se, että oma tehdyt paidat ja mekot häviävät rekeiltä ensimmäisenä! Mielestäni se kertoo arvostuksesta hyvin tehtyjä vaatteita ja kivoja kuoseja kohtaan. Itse ommellussa paidassa ei saumat kierrä eikä printit repsota, vaan kankaan laadusta riippuen vaate voi olla pitkänkin käytön jälkeen erinomaisessa kunnossa. Minua ompelijana kirppiksellä kiertoon lähtenyt vaate ilahduttaa siksi, että huomaan työni kelpaavan myös toiselle ihmiselle.

Erityisen hyvin kaupaksi ovat menneet vauva-ajan ompelukset sekä tyttöjen rimpsu-unelmamekkoset. Mielenkiinnolla odotankin, miten tulevaisuudessa käy, kun vaatteiden koot kasvavat ja söpöysaspekti vähenee. Kelpaavatko merkittömät vaatteet koululaisille ja niukemmat värimaailmat kirppiksillä shoppaileville äideille/ isille/ muille? Toivottavasti, jotta rakkaudella ja huolella ommellut vaatteet saavat jatkaa elämää ensimmäisen käyttäjänsä jälkeen. 

Ekaluokkalaiseni tykkää edelleen eläinkuoseista, mutta on niiden suhteen tosi tarkka. Ne eivät saa olla liian värikkäitä eikä suloisia eikä sisältää missään nimessä pupuja :D Tarkan seulan läpäisivät Paapiin Gepardi- ja Mieli designin Viiru- colleget. Vetskarihupparia varten suurensin Ottobren Block stripes-kaavan kokoon 134 ja vaalemman hupparin tein LillaLumin Jasu-kaavalla. Jasu on ehdoton lempparini hoikan pojan paidoissa, ja aiemmin sillä olen ommellut nämä. Nuo ovat myös pojan suosikkeja, joten oli hyvä saada kouluun kelpaavaa vaatevalikoimaa hieman suuremmaksi. Jostain syystä nimittäin hupparit ovat nyt ainut oikea vaihtoehto, joten voi olla, että vielä jokunen Jasu on ommeltava. Tai pestävä pyykkiä tiuhempaan, mitä öööh, epäilen.

Oletko Sinä ostanut tai myynyt itse ommeltuja vaatteita kirpparilla? Mikä on Sinun kokemuksesi?

Ihanaa marraskuun alkua ♥

10 kommenttia

  1. Olen myynyt ystäväni meidän lapsille ompelemia vaatteita eteenpäin. Hyvin ovat kelvanneet. Ja kuten sanoitkin, ne ovat niin hyviä kun saumat pitävät suoruutensa.

    VastaaPoista
  2. Kyllä kaverin kelpaa uudessa hupparissa. Nätti kuosi, hyvä että huomautit taskusta, eipä olisi huomattu. En ole myynyt kirppareilla tekemiäni vaatteita, mutta olen ilahtunut että tyttärieni mekot ovat siirtyneet käyttöön serkuille, ja edelleen yhden serkun tyttärelle.
    Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvät vaatteet kestää useamman kierroksen, ihan mahtavaa! Kiitos Irmeli ♥

      Poista
  3. On kyllä makia taskukohdistus tuossa hupparissa. Kivat kuosit on poika kelpuuttanut. Minulla on kirppismyynnistä ihan samanlaiset kokemukset. Ja voin kertoa, että isommat koot myyvät ihan yhtä hyvin kuin pienetkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan olekin! Kiitos Pikku Akka ♥ Mainiota kuulla, että kauppa käy isommillakin paidoilla!

      Poista
  4. Hienot hupparit, ja tuok taskun kohdistus on kyllä ihan täydellinen! :) Meillä yleensä ne vähät itse tehdyt vaatteet lähtee kiertoon lasten serkuille jos vaatteista vielä omien käyttäjien jälkeen on kierrätykseen..

    VastaaPoista
  5. Tosi kivat kuosit huppariessa! Olen myynyt itse tekemiäni vaatteita ja hyvin ovat meneet kaupaksi. Vähän haikeana niitä välillä laitan myyntiin (varsinkin värikkäitä vaatteita, kun lapset kelpuuttaa nykyään enää niin harvoja kuoseja tai värejä vaatteisiinsa), mutta toisaalta sitä tulee iloiseksi, kun joku haluaa ostaa miun tekemän vaatteen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota olen miettinyt itsekin, haikeus on välillä. Toisaalta kuitenkin on kivempi, että vaate on toisella lapsella käytössä kuin kaappiin haudattuna :) Ja just tuo, että joku muukin niistä tykkää ♥ Kiitos Marlee ♥

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!