Vetoketju vinksallaan

Vihreä Siiri ja Myyry-joustocollege huuteli kangaskaapissa pitkään, jopa niin pitkään, että kuosi alkoi pikkuisen jo kyllästyttää. Joku aika sitten kaivelin kankaan kuitenkin esiin, saksin hupparin (taas, lupasinhan niitä olevan tuloillaan...) ja kasasin sen puoleen väliin. Helteiden, kiireiden ja laiskistumisen keskellä se kuitenkin unohtui keskeneräisenä lojumaan milloin missäkin, kunnes nyt viimein otin itseäni niskasta kiinni ja surautin hupparin valmiiksi.

Kuvittelin tähän mennessä osaavani jo tehdä vetoketjullisen takin, mutta niin vain kömmähtelin ihan perusjuttuihin. Hupparia ei siis kannata tihrustaa liian tarkkaan tai kurkistella nurjalle puolelle, mutta jälleen toimii vanha, tuttu pelastus - ei tuossa vauhdissa tarkemmat detaljit erotu!










Hihoissa kävi huti, kun muistelin resoreiden olevan tarpeen. No, nyt pituutta riittää niissä vaikka apinalle, mutta eipähän jää ainakaan lyhyiksi hihoista. Samoin huppu on melko suurensuuri, vaikka sitä en kyllä suurentanut - ainoastaan muokkasin pyöreän reunan kulmikkaaksi. Kaavana tässä on Stardust koossa 92 (ob 4/13). Mainittakoon, että tein kummipojalleni myös samasta kankaasta hupparin, mutta kaiveltuani epätoivoisena tovin kuvakansioita, en löytänyt siitä yhtään otosta. Harmillinen juttu, sillä siitäkin tuli ihan kiva.

Nyt kun ensimmäinen kouluviikko alkaa olla kohta paketissa, uskallan jo haaveilla viikonlopusta.
Olisi ihana nukkua aamusta pitkään, olla rennosti perheen kanssa, ulkoilla ja ehkäpä jopa ommella jokusen tunnin. Saa nähdä mikä osa toteutuu. Joka tapauksessa, iloa loppuviikkoon!

12 kommenttia

  1. Tuttu tunne tämä "kuosikyllästyminen"! Minulle meinasi käydä tämän kankaan kanssa vähän samoin, kiva se kuitenkin oli kun sai valmista aikaiseksi. Aikansa kun kangasta silittelee ja törmää parikymmentä kertaa eri blogeissa siihen, niin lopputulos on selvä. 😊 toisaalta jotkut kankaat vaativat kyspyttelyä ennen kuin täydellinen malli löytyy.. menipäs jo filosofian puolelle, ihana huppari tämä on! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Niin totta tuo, että inspiraatiota löytyy usein muiden kuvista :) Vielä tuolla kaapissa odottelee pari sellaista "ihan kivaa" kangasta, joista en ole vaan saanut päätöstä tehtyä... Ehkä joku päivä :)

      Poista
  2. Tosi kivan näköinen huppari. :) Mulla on pari laatikollista kuosikankaita, jotka ei vaan oikein enää innosta. Niin se maku muuttuu itsellä ja lapsilla myös. Tämän nähtyäni omat Siirit ja Myyryt taitavat päästä ommeltavaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, jos tämä inspiroi :) Itsellänikin on maku muuttunut, ensiksi hamstrailin kaikkia retrokkaita kuoseja, mutta nyt niistä en saa mitään tehtyä! Odottelen, että mieli muuttuu takaisin päin ;) Kiitos SaarA!!

      Poista
  3. Tämä on tosi ihana ja niin mielenkiintoinen tuo vino vetskari, kiva ykstyiskohta. Itse en ole kokeillut sellaisen tekemistä. Pitäisi kyllä joskus kokeilla:) Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli ♥ Tuo vino vetskari on ollut mielessä jo pitkään ja löytyi sopivasti valmiista kaavasta :)

      Poista
  4. Söpö! Toi on kyllä hyvä kuosi pikkusille, ja toi vihreä pukee teidän poitsua :)

    VastaaPoista
  5. Vauhdikkaan pienen miehen ilme on niin iloinen, että varmasti takki on mieleinen. Hauska huppari, vetoketju on mukava vinossa. Samaa ajattelin kuin Laura, vihreä sopii pojallesi hyvin.

    VastaaPoista
  6. Kuosiähky on tuttu juttu täälläkin! Siihen vielä lisättynä kankaiden hamstraushimo ja niihin kiintyminen vaikkei niistä huvittaisi mitään tehdäkään niin lopputuloksena kaapit pullistelee. En vain halua luopua niistä joten pakko kai tässä on ryhtyä jonkinmoiseen kangaslakkoonkin. :D
    Tuo huppari on kyllä supersuloinen teidän poitsun päällä! Raita sopii tuohon kuosiin tosi hyvin! Tiedän tunteen kuvia ottaessa, toinen toisensa perään tärähtäneitä kuvia mutta kun pienellä miehellä on kiire niin ei auta kuin pysytellä perässä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan olen samaa mieltä!! Miten se mieli muuttuukaan, toisaalta ne kuosit on ihania, mutta sitten ei jaksaisikaan tehdä niistä mitään :p Ja voi kuvaus tosiaan, tarkemmalle kameralle olisi tosiaan käyttöä :D Kiitos Ulma!

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!