Festarimekko


* Yhteistyössä Nosh Organics




Festarielämä on muuttunut ja kutistunut kohdallani melkoisesti. Kaukana ovat ne ajat, jolloin monen vaihdon kautta matkattiin junalla kohti määränpäätä ja pystytettiin onneton, etäisesti telttaa muistuttavaa asumus. Nurmikolle tehtiin porukassa leiri, istuttiin ja ilakoitiin ja jäljelle jääneet siiderit piilotettiin makuupussiin lämpenemään, ettei kukaan kävisi niitä pöllimässä. Festarialueelle tallusteltua piti tietenkin rynnätä eturiviin katsomaan omia lemppareita, heilua ja hillua ja laulaa ääni käheäksi yöhön saakka. 

Telttaan kömmittiin auringon nousun aikaan ja herätessä oli helppo lisätä vaan ripsiväriä eilisten päälle. Suihkussa käynnin korvasivat kosteuspyyhkeet eikä silmänympärysvoiteiden tai muiden pakkelien käyttö ollut millään tavalla tarpeellista. Vessahädän oppi ajoittamaan sopivasti siihen hetkeen, kun bajamajat käytiin tyhjentämässä, ja paperiakin riitti ensimmäisille. Festaripäivien aikana evääksi kelpasi lukuisten muonakojujen makkaraperunat ja rahojen loppuessa piti turvautua kotoa raahattuihin voileipäkekseihin ja tonnikalaan. Ja ne ihmiset - ympärillä parveili joka vuotista rakkauden kesää viettäviä nuoria, skeittareista hippeihin ja rokkareista gootteihin, kaikki ainakin melkein sovussa keskenään. Väsymys ei painanut ennen sunnuntai-iltaa, jolloin karavaani lähti kohti kotikontuja.

Toisin on nykyään. Jos seikkailuhenkeä löytyy niin paljon, että liput ihan oikeille festareille tulee hommattua, on seuraavana varauslistalla hotellihuone. Teltta on ihan nounou, sillä majoitus mölyävän teinilauman keskellä ei houkuta eikä siellä pääse kunnolla pesullekaan. Matkat taittuvat autolla, sillä matkatavaroiden määrä muistuttaa muuttokuormaa eikä niitä raahaa erkkikään julkisilla. Juhlapäivän starttaa hotelliaamiainen croissantin ja munakokkelin kera, ja päivän aikana voi maistella erinäisistä ruokakojuista vaikkapa aasialaisen keittiön antimia. Käsilaukusta löytyy niin aurinkorasva kuin rakkolaastarit (koska kengät hankaavat festareilla AINA), kertissadetakki sekä tietenkin omat vessapaperit. Musiikki sentään vie mukanaan niin kuin ennen vanhaan, jalka alkaa väkisin vipattaa ja peppu keinua. Viimeisen esiintyjän vielä soittaessa on kuitenkin  hyvä aika lähteä kohti yöpaikkaa, ettei vaan juutu ruuhkaan ja saa kallistaa mahdollisimman pian päänsä hotellin pehmeälle tyynylle. 

Vielä helpompi versio on lähteä oman kotipaikan kaupunkifestareille. Esiintymässä on vain muutama takuuvarmasti aikuisväestöön iskevä artisti, jolloin riittää, kun paikalle saapuu vasta illan lähetessä. Ei pakkaamista tai tavaroiden raahaamista, nukkumaankin pääsee ihan omaan sänkyyn. Festariruuan korvaa ravintolassa käyminen ja bajamajan sijaan voi hipsiä läheisen kuppilan vessaan. Kun katselee ympärilleen, on hauska huomata kuinka erilaisia ihmisiä festarit kokoavat yhteen. On kolmekymppisiä pariskuntia toisiinsa nojailemassa, varmasti jo eläkeiän ylittäneitä teräsmummoja - ja vaareja jorailemassa, nippanappa täysi-ikäisten tyttöjen ja poikien laumoja hillumassa, viihteelle lähteneitä työporukoita taputtelemassa toisiaan olalle ja mahtuuhan sinne ne vakioörveltäjätkin. Eniten kuitenkin ehkä niitä porukoita, joihin itsekin kuuluin: muutama ystävys viettämässä vapaailtaa, kertaamassa kuulumisiaan, antamassa toisilleen vertaistukea ja parantamassa maailmaa. 

Ja se on se, mikä ei ole vuosien mittaan muuttunut. Ystävien seura (ja Kaija Koon Tinakenkätyttö) on se mikä tekee festareista juhlan ja nostaa tunnelmaa. Kotiin pyörräillessä oli ihana fiilistellä mukavaa iltaa ja valoisaa kesäyötä. Ensi vuonna uudestaan ♥
Millainen festarikävijä sinä olet, onko meno muuttunut vuosien myötä?

Hylkäsin perinteisen festarikostyymini eli farkkuhameen ja topin, ja tällä kertaa ompelin vielä lähtöaamuna loppuun yllä näkyvän mekon. Mikään ei mennyt Strömsön lailla tämän teossa eikä sisäpuoli ole kaunista katsottavaa, mutta varsin kelpoinen tamine syntyi lopulta. Minulla on omituinen tapa leikellä kankaat liian leveiksi kappaleiksi, joten ommellessa ja sovitellessa välillä saan urakalla kaventaa ja muokata. Tämäkin oli alkuun oikea körttiläinen pyhämekko holkkihihoineen ja leveällä helmalla, ja hetken olin jo heittämässä koko rievun menemään. Muokkaaminen kuitenkin oli vaivan väärti, nyt on hyvä. Sieltä täältä silppomisen seurauksena  helmaosa kiertää vähän, mutta ei kai kukaan muu ehdi minun mekkoni sivusaumoja tarkastella? 

Mekko on ommeltu Noshin* uutuuskankaasta, Hipusta. Tämä kauniin eläväpintainen puuvillaneulos muistuttaa paljon tuttua Noshin flamékangasta, mutta on joustavaa. Jes, iso peukku siitä! Hippu on siis 99% luomupuuvillaa, mutta joukkoon on neulottu tummaa viskoosilankaa, joka tekee hauskan efektin kankaaseen. Itse käytin kankaan nurja puoli ylöspäin, jolloin pinnan struktuuri näkyy paremmin. Kangas on pehmeää, laskeutuvaa ja tosi helppo ommella.  Voisin kuvitella Hipusta syntyvän niin kevyet kesäpaidat, ohuet neuletakin hetaleet kuin vilpoisat hellehousut. Ihan ihana uutuus! Tällä mekolla voisi lähteä vaikka juhannustansseihin, jos sellaisissa kävisin...

Valoisia ja syreenintuoksuisia kesäpäiviä ja ihanaa alkavaa juhannusviikkoa just siulle ♥




17 kommenttia

  1. Ai, että mua huvitti tuo sun kuvaus tuosta vaatteen ompelemisesta. Mulla oli kans kauan semmonen tyyli, että omat vaatteeni tein ensin hirmuleveiksi, josta sitten lähdin kaventelemaan. Aina ekaks tuli semmonen telttafiilis. :D Nyt onneksi olen piirtänyt kaavat uusiksi, oikeankokoisiksi, minun malliseksi, niin ei tarvitse sitä kaventeluvaihetta niin suorittaa. Mutta jotenkin se aina jännittää, että mahtuukohan tämä päälle, jos ei jätä kaventeluvaraa.

    Kauniin mekkosen teit biletystä varten. Tuohan on niin kaunis, että sillä voisi jotkut juhlatkin juhlia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onneksi jollain muulla ollut sama pulma 😄 Pitää kyllä opetella pois tästä itsekin ja käyttää mittanauhaa, niin säästyy kangasta ja aikaa. Kiitos Pikku Akka ❤️

      Poista
  2. No mut kiva mekkohan siitä sukeutui. Sulle sopii kivasti nuo pitsihärpäkkeet. Festarit... jäin oikeen miettiin et millon oon käynyt. En oo kyl ikinä ollut mikään festarimuikkeli. Semmosilla kaupunkifestareilla oon kyl jonkun verran käynyt nuorempana, mut noilla luonnehtimillasi perusfestareilla vaan tasan kerran. Jotenkin vaan aina vierastin just kaikkee sitä mitä tuossa kuvailit. Kerran käytiin parin kaverin kans Rantarockissa. Taisin olla sillon jo jotain 19 vee. Olihan meillä kyl hauskaa, mut jäi se silti vikaks kerraks. Teltassa yövyttiin. Koko ekan illan satoi vettä ja festarialue oli yhtä suurta liejumerta. Toisen festaripäivän aamuna raapattiin sit enimmät kurat farkuista auton jääraapalla ja bileet jatku... 😜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tutulta tuo festarikokemuksesi 😄 Mie luulen myös, että kaupunkifestarit ovat jatkossakin niitä, mihin itse tulee lähdettyä. Kiitos Sanna ❤️

      Poista
  3. Ihana mekko, ja onpa kiva nähdä tuota Hippua vaatteena. Oon miettinyt itekin sen testaamista. vaikuttaisi hyvälle! Mukavia festareita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla, on tosi kiva matsku! Ainut miinus siitä, ettei palaudu kovin hyvin - pyöräilin tämä päällä ja mekon takapuoleen jäi satulankärjestä pussi :p Ei siis urheiluvaatteisiin 😄 Kiitos Hanne ❤️

      Poista
  4. Ihana mekko 😍 Olen käynyt yksillä festareilla elämäni aikana ja toisia ei joko tule tai yöpyminen tapahtuu hotellissa, se on varma ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kerro toki lisää 😉 Hotelliyöpyminen festareilla on kyllä oiva vaihtoehto 😊 Kiitos tuhannesti Niina ❤️

      Poista
  5. Pakko kommentoida kun aina innolla odotan sun uusia postauksia ja näistä tulee niin hyvä mieli aina! Ja inspiraatio!! Pakko oli mennä heti kangaskauppaan (vaikka harmi vaan, ei siltä ihan tuollaista kangasta saanut...).
    Olen odottanut siitä saakka kun Noshin uudet kankaat tulivat että näkisin millaista vaatetta tuosta Hipusta syntyy ja vihdoin toiveeseen on vastattu! Melkein pakko laittaa sitä ostoskoriin kun väritkin oli niin herkut.
    Hyvää juhannusta teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoskiitoskiitos ❤️ Ihana, kun jätit kommentin, ilahdutit suuresti! Toivottavasti mekkosi onnistui hienosti 😊 Mukavaa juhannusta teille myös ❤️

      Poista
  6. Kaunis festariasu! Pitsisomisteet on kyllä ihania, tuollaisen vois joskus opetella virkkaamaan:) Täytyy myöntää, etten ole oikein festari ihmisiä. Tasan yhden kerren olen käynyt Ilosaarirokissa. Hauska, ikimuistoinen reissu se kyllä oli, vaikka kaikenlaista kommellusta reissussa ehti tapahtua..auto keitti matkalla, teltasta puuttui tapit ja sen sellaista:D Nehän taitaa just kuuluu festarimeininkiin. Minulle riittää ihan nämä oman paikkakunnan perinteiset kesäkinkerit, jotka muuten onkin ens viikonloppuna:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen miettinyt pitsin virkkaamista itse, mutta ajatukseksi on vielä jäänyt 🙄 Hih, kuulostaa tutulta tuo festarointinne, onneksi ei enää tarvitse 😉 Kiitos Villa Pipo ja ihan tosi kivaa kesää teille ❤️

      Poista
  7. Kaunis mekko ja sininen passaa sinulle oikein hyvin. Omat festarit tuntuvat rajoittuvan omalle terassille, on lyhyt matka kotiin :D

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!