Pientä ja söpöä

Ensimmäinen kuukausi hurahti ihan siivillä ohi,
ja vauva hivuttelee kohti neljän kilon rajapyykkiä.
Sillä tankkaustahdilla mikä neidillä on, kilot täyttyvät kyllä varsin pikaiseen!
Ensimmäiset hymyt typykältä on jo saatu ja äänikin alkaa löytyä.

Tankkaustahti selittänee myös sen tosiasian, etten saa itse juuri mitään aikaiseksi,
ja sekös tällaista touhuajaa ja to do-listojen väsääjää puristaa.
Läsnäolon ja hetkessä elämisen taito ovat niitä asioita, 
joiden suhteen olen ikuinen opiskelija, yleensä mieli vaeltaa jo kaukana edellä.
Ihan kuin siitä olisi suurtakin hyötyä, että yöllä herätessäni pohdin
kasvavaa pyykkivuorta, myymättä olevia kirppistavaroita, 
ensi viikon ruokalistaa tai sitä, kuinka tavarat saadaan mahtumaan autoon mökkireissulle.
Ja tietenkin sitä, mitä kaikkea voisin/tahtoisin/pitäisi ommella!
Tyhmää, mutta tyypillistä minulle.

Koska perheemme lapsiluku on täynnä, yritän kaikkeni,
että muistaisin nauttia nyt täysillä tästä vauva-ajasta ja 
keskittyä olennaiseen edellä mainittujen asioiden sijaan.
Sen takia yritän muistaa myös sen, että ne muutamat kuukaudet, 
jolloin istun illat sohvannurkassa vauvaa syöttämässä, 
ovat yllättävän nopeasti ohi ja lopulta varmasti kaipaankin tätä.
Onhan se pieni nyssykkä siinä sylissä maailman ihanin!


Pienimmät bodyt jäävät kohta jo pieniksi etenkin kestovaipan kanssa,
en hoksannut ajoissa sen takia pituutta lisätä.
Onneksi jemmassa on jo seuraavan koon vaatetta,
tosin ihan kaupan tai kirppiksen hyllystä tällä kertaa.


Parin minuutin ompeluita olen muutaman ehtinyt tehdä,
sen verran juuri, että koneita ei kannata siivota pois keittiön pöydältä ;)


Tuttinauhoista tuli mielestäni supersöpöjä! 
Nyt uupuu enää se, että tyllerö huolisi tutin suuhunsa...
Klipsut on 3exteristä tilattu, pitsit Tallinnan tuliaisia.



Tein myös toisen vauvan pipon aiemmin linkkaamallani kaavalla.
Sen koko on olevinaan 0-3 kk, mutta saa olla kyllä hyvin pieni pää,
että mahtuisi edes yksikuiselle. Isompi myssy siis to do-listalle!


Ja koska hän on tyttö, tunsin pakottavaa tarvetta tehdä myös pari rusettipantaa.
Pinterest antoi monta kivaa ohjetta ja mallia, ihan supersuloisia juttuja.
Näitä pitää saada joka värissä!

(Se on muuten hauskaa, että maratonimetysten aikana olen ehtinyt huolella kahlata Pinterestiä,
 sata uutta ideaa muhii jo mielessä. Ja kyllä, olen se kehno äiti,
 joka ei jaksa koko aikaa tuijottaa sylissä nukkuvaa lasta, vaan surffaa huoletta netissä samalla...)




Vauvantuoksuisia terkkuja ja rentoa sunnuntaita ♥♥


21 kommenttia

  1. Ihana pieni söpöläinen <3 suloisia vaatteita myös!

    VastaaPoista
  2. Itse olen muuten vähän saman luonteinen (tai siis aika paljonkin :D). Ihania noi rusettipannat, kunpa oisi tajunnut tuollaisia aikoinaan tehdä :)

    VastaaPoista
  3. Tutulta kuulostaa ajatuksesi! :) Suloinen tyllerö ja suloisia pikku juttuja olet ehtinyt ommella. Minulla muutama tuttiketjun klipsu odottaa, ei tullut koskaan tehtyä kun poitsu ei huolinut tuttia.. vaan ainahan niitä voisi lahjaksi antaa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi kyllä helpottavaa, jos voisi joskus kääntää ajatukset off-asentoon... Ja myös se tutti olisi helpottava, nyt kelpaa vain luomuversio ;) Kiitos Raisa P!

      Poista
  4. Ihanat lapset!<3 ja ihanat nuo rusettipannat. Täytys tehä meijän isommille tytöillekin :)

    VastaaPoista
  5. No voi sun suloisuus! ♥ nauti tosiaan, on ne niin lyhyitä hetkiä jälkikäteen katsoessa.
    Ja tutulta kuulostaa tuo surffailu samalla kun imettää, suuri loikkaus parempaan kun vertasi isompien lasten vauva-aikaan, ei ollut älypuhelimia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos VillaKiana <3 Älypuhelin on kyllä imettävän äidin hyvä kaveri ;)

      Poista
  6. Voi mikä suloisuus hän on pantoineen <3

    VastaaPoista
  7. Ihana pieni tytön tyllerö ja niin sievä panta hänellä<3 Vauvat kasvaa aivan liian nopeaa, ei siinä vauhdissa pysy mukana :)

    VastaaPoista
  8. Voi rakkaus mikä pieni tylleröinen!

    VastaaPoista
  9. Mulle iskee vauvakuume...niin suloinen teidän pieni uusissa asuissaan ja asusteissaan <3! Minä olisin varmasti kanssa hyödyntänyt sen imetysajan surffaamalla netissä, jos olisi ollut joku vekotin moiseen hommaan. Tunnistan itseni tekstistäsi. Meillä vauva-aika menikin poikaa kannellessa, kun ei tyyntynyt mihinkään koliikin takia. Vaikeaa oli tajuta, ettei mitään ehtinyt tekemään (jälkikäteen nauroin ensimmäisiä äitienpäiväkuvia...sulassa sovussa roikkui ikkunasta niin joulu-, pääsiäis- kuin vappukoristeet. olin sentään yrittänyt :D).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna Mi <3 Tähän asti tyttö on onneksi ollut varsin yhteistyökykyinen, koliikki on varmasti tosi raskasta kaikille! Aika hauska ja hyvin kuvaava tuo koristejuttu, sitä on kyllä aika pyörällä päästään vauva-aikana välillä.

      Poista
  10. Hanna, muistathan minua, kun ja jos alat myymään pimun pieniä vaatteita.. ;)

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!