MURUA MURULLE

Tuli ajatus ja sitä seurasi visio.
Hyvin yksinkertainen, mutta oi miten suloinen silti.
Piti saada pinnasänkyyn päiväpeitto, sellaista kun ei ollut vielä.
Tilkkuja aloin haalia kasaan,
ja lopulta keko oli niin suuri, 
etten malttanut jättää peittoa pinnasänkykokoon. 
Sehän jäisi käytöstä jo parissa vuodessa.
Ja niin peitto kasvoi ja kasvoi,
lopulta kokoon 130 x 170 cm asti.

Tulikin torkkupeitto, piilopeitto,
loistopeitto, majapeitto.
Kyllä sitä käyttöä keksii.













Peitto on koottu 10 x10 cm tilkuista (+ saumanvarat),
joiden taakse on silitetty tukikangas.
Peiton toinen puoli on mustavalkoista siksak-puuvillaa
ja koko työ on kantattu mustalla vinonauhalla kaksoisneulalla ommellen.

Jälkiviisaus iski taas peiton valmistuttua,
kivempi tausta olisi tullut vaikkapa joustofroteesta,
jolloin se olisi ollut pehmoisempi.
No, ehkä tuo puuvillakin käytössä pehmenee.








Loppusijoituspaikka löytyi nyt alkuun Oon huoneesta,
uninyssytystuolin selkänojalta <3




Pinnasängyssä ei edelleenkään ole päiväpeittoa... ;)

11 kommenttia

  1. Eka tilkkutyö? Et aloittanut ihan pienestä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän juu ison palan haukkasin kerralla, mutta eipä tuo onneksi teknisesti vaikea ollut :) Lähinnä ärsytti vaan se miljoonan palan pesu, KUIVUMAAN RIPUSTUS (jessus mikä homma!), leikkaaminen ja tukikankaiden silitys, mikä oli tyyylsää :P Mutta onneksi vaiva kannatti!

      Poista
  2. Siis vähänkö upea!!!! Eikä siis todellakaan mitään vähän vaan ihan äärettömän. On siinä ollut työtä kerrakseen! Vau. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aarrerasia <3 Olihan tämä sellainen ikuisuusprojekti, mutta nyt jo kuvittelen, kuinka lapsenlapset sitten joskus vaalivat Hanna-mummon tekemää peittoa suurena aarteena, joten on varmasti vaivan arvoinen :)

      Poista
  3. Johan on hieno peitto! Kyllä kannatti puurtaa. Aina ihaillen katson näitä upeita tilkkupeittoja, mutta noinkohan mulla kärsivällisyys riittäisi. Tuo palojen leikkaaminen kauhistuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Palojen leikkaamine oli kyllä viheliäistä hommaa (pakotin miehen osallistumaan ;D) ja varsinkin ne tukikankaat, mutta loppu sujui hyvin kivuttomasti. Turhaa haudoin tilkkuja näinkin pitkään :) Joten rohkeasti vaan projektia alulle!

      Poista
  4. Hienon peiton olet tehnyt!
    Laitoit sie jokaiseen palaan erikseen tukikankaan vai yhden ison?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Titi :) Joka palaan oma tukikangastilkku, tuskin olisi yhtä isoa saanut siististi saumojen päälle. Huh mikä homma ;)

      Poista
  5. Kohta on päiväpeitto pinnasängyssä...

    VastaaPoista
  6. Kohta on päiväpeitto pinnasängyssä...

    VastaaPoista
  7. Ihana! Juuri tuollaiseen säästelen itsekin tilkkuja parhaillaan. Saa tytär samantyylisen päiväpeiton tulevaisuudessa. :)
    Täällä vasta alkupäässä blogiasi luen läpi, mutta ei haittaa, ihania töitä olet tehnyt!

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi, kiitos!